... tai "ei savua ilman tulta", ihan miten sen kukin näkee. Nyt ei ole syntynyt sarjakuvailuja, koska tätä nykyä olen jatkuvasti tulossa tai menossa enkä saa rypistettyä mitään semmoista kasaan tyylillä "vartti silloin, 10 minuuttia tällöin". Siispä, nyt kun sain toteutettua pikapikapikaisen speedpaintingkyhäelmän, ajattelin tulla ilmoittelemaan kuulumisia sen höystämänä ihan tekstin muodossa.
Postauksen otsikoksi voisi kyllä parhaiten sopia "tulipalokiireitä", koska niitä todella piisaa. Kiireinen elokuu.
Elokuu on varmastikin vuoden paras kuukausi. Alussa on lämmintä, helteitä, kesä; lopussa odottavat kirpakat yöt, jotka kertovat syksyn saapumisesta. Meidän perheessä elokuu tarkoittaa mökillä kekkeröitäviä rapujuhlia - hyvää ruokaa, hyvää seuraa, kynttilöitä, ulkotulia (jotka toivottavasti eivät roihahda ihan tuon kuvan lailla), pimeä yö ja kirkas tähtitaivas. Hyvä fiilis.
Nyt tuntuu hassulta. Luovuin maailman parhaasta harrastuksesta ja koulu loppui. Mun kohdalla koulun loppuminen on tarkoittanut vähän tyhjän päälle jäämistä. Nyt pidän peukkuja, toivon, että tämä seilaaminen saa riittää ja työnhaku palkitaan vihdoin. Lisäksi olen todennut, ettei heppatyttö pääse tallinhajusta eroon, ei sitten millään! Hyvä vaan. Ehkä pian on töiden lisäksi uusia hevostelukuvioita tulilla.
Musta tuntuu, että mä olen jotenkin uudella tavalla elossa nyt. Viime vuosi meni multa kummallisesti ihan ohi, ja vasta keväällä aloin havahtua huomaamaan, että mä olen elänyt oikeastaan aika elämättä jo pitkään. Stressasin, kompuroin, haparoin. Iloitsinkin kyllä, oli paljon hyviä asioita. Plussan puolelle kyllä ehdottomasti jäätiin, vaikka harmeja riitti! Tää "mitä mä oikein teen ja mikä musta tulee ja missä mä olen ja kuka mä olen" -ihmettelykausi on tainnut tehdä hyvää.
Paitsi että tavoitteet on nyt selvillä, olen myös oppinut, että ei elämä ole yhdestä viikosta tai kuukaudesta tai vähän pidemmästäkään ajasta kiinni. Jonkun aikaa jo tuntui, ettei musta tule mitään (vaikka oonkin jo kauan tiennyt, mitä haluan tulevaisuudessa opiskella ja tehdä työkseni), mutta hitto vieköön, olisinpa ollut hätäinen, jos olisin lukinnut tuon ajatuksen "ainoaksi totuudeksi"! Mulla on aikaa tulla ihan miksi vaan. Elämä on aika pitkä aika!
Ei kai tässä tähän hätään muuta... sarjisidealista on muuten aivan hävyttömän pitkä, pitäisi joskus saada tarpeeksi aikaa toteuttaa noita...
